Tietoa hiuksista

                                 

 TIETOA  HIUKSESTA

Hiuksen rakenne

Hius on kuollutta solukkoa, joka on muodostunut keratiinista (muodostunut proteiinista ja valkuaisaineesta) ja sarveistuneista  sekä kovettuneista kuolleista soluista. HIus koostuu proteiinistä eli valkuaisaineesta 70-90 % , vedestä 10-18%, rasvasta 3.10 %, mineraakeista 0,06-0,5 %, hiilihydraatista 0,1-0,5 %, pigmentistä eli hiuksen väriaineesta 0-1% Hiuksen elävä osa papilaari eli juuriosa sijaitsee ihon alla. Koska hius kasvaa juresta ja se saa ravintonsa verenkierronkautta, on siis vain rajalliset mahdollisuudet ravita hiusta ulkoapäin. Papilaari koostuu seuraavista osista:
 

Karvatuppi (follikkeli)- on ihon osien lävitse kulkeva 3-5 mm pitkä "pussi", jonka seinämät ovat kalvoa, jossa hius kasvaa. Se on muodostunut epiteeli- ja sidekudoksesta, johon karvankohottajalihas ja talirauhanen ovat kiinnittyneet. Talirauhasia on 1-2 ja niiden tehtävä on pitää hius joustavana ja kiiltävänä. Karvankohttajalihas taas kiinnittyy toisesta päästä hiustuppeen ja toisesta verinahkaan ja se auttaa talirauhasta tyhjenemään se on tahdosta riippumaton. Karvatuppi suojaa hiusnystyä. Karvatuppi on kiinnittyneenä alaosaasta verinahkaan ja yläosasta orvasketeen. Sen pohjaa nimitetään hiusnystyksi.

Hiusnysty (papilli) - Karvatupen pohjaosa, jossa solujen jakautuessa hius syntyy. Hiusnysty on muodostunut epidermiksen tyvisolukerroksen kaltaisista soluista. Hiusnystyssä muodostuu melanosyyttisoluja eli hiusten väriaine. Hiusnystyssä on hiussuonisto jota kautta hius saa ravintoaineita verenkierrosta siellä on myös ja Henleyn ja Huxleyn kalvot, jotka suojaavat hiuksen ihonalaista osaa.

Hiussipuli (bulbi) - Pullea hiuksen juuriosa, jossa muodostuu hiusoluja ja hius alkaa muodostua. Solut ovat vielä eläviä , mutta alkavat jo sarveistua eli muuttuu kovaksi kuitusoluksi tai levymäiseksi pintasoluksi ja näin muutavat muotoaan. Tätä kutsutaan sarveistumiseksieli  keratinisoitumiseksi. 

Itse hius koostuu suomu- eli pintakerroksesta (cuticula), kuitukerroksesta coretex) ja  ydinkerroksesta. (medula) .Suomukerros koostuu rosoreunaisista, levymäisistä, päällekkäisistä ja hiusta kiertävistä keratiinikuiduista. Kerroksia on 6-10, hiuksen paksuudesta riippuen. Kerrokset ovat läpikuultavia sekä vettä ja likaa hylkiviä. Mitä tiiviimmät keratiinilevyt ovat, sitä kiiltävämpi hiuksen pinta on. Kun hius kuluu, suomut muuttuvat rosoreunaisemmiksi. 

Kuitukerros ja sen keratiinisolut ovat putkimaisia. Se koostuu makrosäikeistä, ja ne taas mikrosäikeistä. Ja mikrosäikeet koostuvat alkusäikeistä. Alkusäie koostuu kolmesta spiraalimaisesta molekyyliketjusta, jotka ovat muodostuneet hiilestä, vedystä, hapesta ja typestä. Ne ovat kiinnittyneet toisiinsa rikkisidoksilla. Sidokset voidaan katkaista happiatomien sitoutuessa niihin. Esimerkiksi väri- ja permanenttikäsittelyillä voidaan vaikuttaa kuitukerroksen rakenteeseen. 

Hiusten ominaisuudet ja hiuslaatu

Keskimäärin hiusten lukumäärä on 100 000 hiusta. Paksuusluokitus on : Ohuet 0,04 mm, normaalit tai keskivahvat 0,06 mm, paksut 0,08 mm ja erittäin paksut 0,12 mm. Suomalaisilla hiusten vahvuus on 0,04-0,06 mm.

Hiuksen rakenteelliset erot vaikuttavat hiusten ominaisuuksiin. Erirotuisilla ihmisillä vaihtelee hiuslaatu merkittävästi. On yksilöllistä miten ja kuinka nopeasti hius kasvaa.

Rodulliset erot:

1. valkoiset eli kaukasialainen rotu (eurooppalaiset)

·                  hius on tyypillisesti ohuempaa, vaaleampaa ja herkempää käsittelyille

·                  n. 6-8 kerrosta

·                  hius voi olla suora, laineikas tai kihara

·                  väri vaihtelee hyvin vaaleasta mustaan

·                  läpimitta vaihtelee pyöreästi ovaaliin

·                  pigmenttien koko vaihtelee pienistä keskikokoisiin, pigmenttijyväset jakautuneet tasaisesti kuitukerrokseen

·                  Hiusfolliikkelien määrä vaihtelee on suhteellinen hiustenvärin kanssa

·                  punahiuksisilla hiuksia noin 80 000, vaaleilla 150 000 ja ruskeilla 100 000 hiusta.

2. keltaiset eli mongoloidinen rotu (kiinalaiset, japanilaiset, eskimot ja intiaanit)

·                  hius on suora, musta, paksu ja hyvin vastustuskykyinen

·                  läpileikattu muoto on pyöreä

·                  pintakerros paksu ja ydin on suuri

·                  pigmentit suurikokoisia, kasautuneet kuitukerrokseen hajanaisesti

·                  hiusten kasvu nopeaa

·                  hiuksia noin 90 000 - 120 000

3. mustat eli negroidinen rotu (musta- tummaihoiset ihmiset ja afro-amerikkalaiset)

·                  kierteinen, spiraalimainen 

·                  läpileikkaus elliptinen tai litteä

·                  paksuus vaihtelevaa

·                  pintakerrokset vaihtelevat 6-8 kerroksesta 1-2 kerrokseen

·                  herkempi vaurioitumaan kuin mongoloidisen rodun hius

·                  ruskea tai musta väri, pigmentit erikokoisissa ja muotoisissa ryhmissä

·                  kaikista roduista hitain kasvamaan

·                  kuiva

·                  suomukerros huokoinen ja kuitukerros hauras

 Hiuslaatu

Hiuslaatu koostuu hiuksien eri ominaisuuksista. Hiuslaadun määrittämiseksi hiusta täytyy tunnustella ja katsoa.

Hiuksen laadullisia ominaisuuksia ovat:

• Läpimitta (ohut, paksu) Ohut hius tarvitsee tukea ja runsautta. Paksu hius kohoaa helposti, mikä kannattaa ottaa huomioon leikatessa.

• Pintarakenne (liukas, karkea) Liukas hius tarvitsee kitkaa ja rakennetta antavia muotoilutuotteita. Karkea hius tarvitsee silottavia tuotteita.

• Hiusrungon muoto (taipuisa, kihartuva, suora)

• Hiusmassan määrä (runsas, vähäinen) Runsas hiusmassa vaatii useasti leikkausta. Vähäinen hiusmassa litistyy nopeasti ja hiuspohja näkyy helposti. Siksi leikkaustekniikoita täytyy miettiä tarkasti.

• Hiusten pituus (lyhyt, puolipitkä, pitkä) Lyhyet hiukset yltävät korkeintaan leukaan, puolipitkät hartioille ja pitkät hartioiden yli.

Rakenteellisia ominaisuuksia ovat: joustavuus, venyvyys, taipuisuus, kohoaminen, paksuus, kiilto ja sähköisyys. 

Hiusmateriaali on hygroskooppista, eli hiuksen kyky ime kosteutta ilmasta. Kun hius on kostea, se turpoaa, muuttuu venyvämmäksi ja sitä on helpompi muotoilla. 

1.Paksuus ja hiusten määrä

Keskivahvuinen hius on läpimitaltaan 0,04-0,06 mm, sitä ohuemmat ovat ohuet hiukset ja paksumpi paksu hiuslaatu. Hiuksen kunto ja geenit vaikuttaa paksuuteen. Paljon käsitellyt hiukset ovat ohuet. Hiusten kohoavuus riippuu hiuksen paksuudesta, tuuheudesta ja joustavuudesta, jäykät ja paksut hiukset kohoutuvat helposti velttoja ja ohuita hiuksia täytyy ylijännittää voimakkaasti, jotta ne kohoutuvat.

2. Kiharuus ja taipuisuus

Mitä kiharampi hius sen soikeampi sen poikkileikkaus on, suora hius taas on melko pyöreä. Karvatuppi jossa hius kasvaa ihon alla on yleensä suora, mutta voimakkaasti kiharan hiuksen karvatuppikin on käyristynyt. Hiusten taipuisuus on yksilöllistä. Taipuisat hiukset ovat ilmavat.

Kiharuus on paksuuden tavoin rotuominaisuus. Suomalaisilla taipuisuus vaihtelee. Esim. mongolodeilla (japanilaiset, kiinalaiset, eskimot) on suorat ja paksut hiukset. Heille on hyvin harvinaista synnynnäinen kiharuus. Kiharatukka on tyypillinen nerroidisen rodun ominaisuus sillä heillä hiukset pitää suojata hyvin auringolta ja heidän tyyppinen hiuslaatu auttaa tähän. Luonnonkiharat hiukset ovat usein periytyvät.

Taipuisa hius on helppo käsitellä, jos leikkaus on toteutettu hyvin. Kihartuville hiuksille on omia tuotteita, jotka estävät kosteuden pääsyn hiukseen, jolloin hius pysyy suorempana. Suora hius pysyy passiivisena.

Kiharat voidaan saada myös aikaiseksi erilaisilla tuotteilla, sekä permanentti käsittelyllä

3. Kimmoisuus ja joustavuus eli elastisuus

Hyvänkuntoinen ja käsittelemätön hius venyy 10-30 % ja palautuu entiseen muotoonsa, kun taas rakennevaurioitunut hius menettää joustavuuden ja veltostuu. Mitä vaurioituneempi hius on, sitä venyvämpi se on, eikä se palaudu muotoonsa. Joustavuus hiuksessa johtuu sen spiraalimaisesta rakenteesta.

Valkuaisaineet antavat hiuksille ryhdikkyyttä. Kun hiukset ovat kimmoisat sen ansiosta hiuksiin voidaan muotoilla erilaisia kampauksia.

4. Kiilto

Kiiltoon vaikuttaa suomukerroksen kiinteys. Huonokuntoisen hiuksen suomukerros on rosoinen ja avonainen -> valonsäteet eivät heijastu niin hyvin ja hius näyttää kiillottomalle. Tuote valinnoilla voidaan auttaa tähän ja hiussuomuja sulkevat tuotteet antavat kiiltoa hiuksille

5. Hygroskooppisuus

On aineen kyky imeä itseensä kosteutta. Hius ottaa kosteuden ilmasta. Kun hiukset kostuu se vaikuttaa kampaukseen ja muotoilutuotteilla voidaan koittaa parantaa sitä ettei hius kostutuessaan ”lätsäyttäisi” kampausta ja siksi mm. hiuslakka muodostaa kalvon hiuksen pinnalle, joka estää kosteuden imeytymisen hiukseen. Käsitellyt hiukset luonnollisesti imevät kosteutta enemmän kuin hyväkuntoiset hiukset ja näin ollen ne myös tarvitsevat sitä ulkoapäinkin mm. tuotteiden kautta.

6. Sähköisyys

Hiuksen pinta on sähköiseltä varaukseltaan negatiivinen, puhtaat ja hyväkuntoiset ovat yleensä sähköiset. Sähköisyyttä voidaan vähentää kationiaktiivisilla hiustenhoitotuotteilla. Sähköisen varauksen avulla voidaan sitoa värituotteita hiukseen.

7. Hiuksen pH-arvo

Hiuksen pH-arvo on sama kuin ihon eli 4,5-5,5 ja luonnollisesti siis myös hiuspohjan pH on sama. Happamuudella on merkitys tuotteiden valinnassa ja käytössä sekä hiusten käsittelyssä

Hiuksen väri (luonnon väriaineet)

Ihmisten hiusten väri määräytyy lähinnä geneettisesti, mutta myös ympäristö ja hiusten käsittely voivat vaikuttaa väriin. Auringonpaiste voi haalistaa hiuksia. Hiuksia on myös aina värjätty erilaisilla hiusväreillä.

Hiusten ja ihon väriaine on nimeltään melanini. hiuksen melaniniinin väripigmentit muodostuvat hiuksen juuriosassa melanosyyttisoluissa . Keskeisimpänä raaka-aineena on tyrosiini-aminohappo. Pigmentit sijoittuvat hiuksen kuitukerroksiin. Ja värjätessä siis pyritään vaikuttamaan hiuksen kuitukerrokseen.

Hiukset saavat värinsä melaniinia tuottavista soluista päänahan sisällä. Perusvärityypit ovat punainen, vaalea, ruskea ja musta. Näistä punainen on harvinaisin väri. Hiusten väri määräytyy melaniinin tyypistä ja määrästä niin, että tumma tukka on seurausta suuresta määrästä melaniinia ja vaalea vähäisestä määrästä. Merkittävimmät melaniinityypit ovat eumelaniini ja feoeomelaniini. Vaalea hius sisältää paljon rautapitoista feomelaniinia ja vähemmän eumelaniinia. Ruskeassa ja mustassa hiuksessa on taas paljon eumelaniinia. Punatukkaisuutta on eri tyyppiä. Eurooppalainen punatukkaisuus johtuu MC1R-geenin mutaatiosta, joka lisää punertavan feoeomelaniin määrää suhteessa tummaan eumelaniiniin. Afrikkalainen punatukkaisuus johtuu yleensä TYRP1-geenin mutaatiosta, erääntyyppisestä albinismista, joka estää kokonaan eumelaniinin tuotannon. Albinismin seurauksena hiukset voivat olla lähes valkoiset.

Lapsilla on usein vaaleammat hiukset kuin aikuisilla, sillä jotkin hiuksia tummentavat geenit aktivoituvat tai hiuksia vaalentavat geenit lakkaavat toimimasta iän myötä. Kun taas vanhetessaan ihmisen hiusten melaniinituotanto lakkaa, mistä seuraa hiusten harmaantuminen. Hiukset muuttuvat aluksi harmaiksi ja lopulta valkoisiksi. Hiusten harmaantuminen voi alkaa joskus jo alle kolmekymppisenä, yleensä harmaantuminen alkaa ohimoilta ja päälaelta. Harmaantumisen nopeus riippuu osin perintötekijöistä. 40-vuotiaista jo 40 prosentilla on jonkin verran harmaita hiuksia. Eurooppalaissyntyiset ihmiset harmaantuvat varhemmin kuin aasialaiset

Hiuksen elinkaari

Hiuksella on kolme eri elämänvaihetta kasvuvaihe, siirtymävaihe ja lepovaihe . Tämän elämänvaiheen aikana hius syntyy, kasvaa ja lopettaa kasvunsa ja lopulta irtoaa. Tätä kutsutaan hiuksen elinkaareksi. Kun ihminen ikääntyy hiuksia irtoaa enemmän, kuin nuorempana. Hiuksia irtoaa läpi vuoden tasaisesti ei siis kausittain tuppoina tai isoina määrinä kerrallaan, jollei sitten ole kyse sairauksista tai esim. lääkityksestä tai hormonaallisista asioista, jotka voivat vaikuttaa hiuksen elinkaareen. Hiusten vahvuus, pituus ja määrä johtuvat perintötekijöistä, rotuominaisuuksista, sukupuolesta sekä ihmisen iästä.

1.Kasvuvaihe (anageenivaihe)

Yhden hiuksen kasvuvaihe kestää 2-6 vuotta, mutta se lyhenee ihmmisen ikääntyessä. Uusi hius kasvaa n. 1 cm kuukaudessa. Nuoremmilla hiukset voivat kasvaa jopa meterin mittaisiksi. Hiusten kasvu on myös rotuominaista esim. aasialaisilla hiukset voivat kasvaa jopa kahden metrin mittaisiksi.Kun hius kasvaa solut jakautuvat ja työntävät keratiinnisoituvia soluja karvatupesta ylöspäin. Normaalisti kasvuvaiheessa on 85-90 % hiuksista. muut ovat joko siirtymävaiheessa tai lepovaiheessa.ävaihe

2. Siirtymävaihe, välivaihe, ylimenovaihe (katageenivaihe)

Tämä siirtymävaihe hiuksella kestää n. 2 viikkoa. Tänä aikana hiuksen kasvu loppuu solujen jakautumisen loppumisen myötä. Tämä tapahtuu siten , että karvatuppi supistuu ja hius irtaantuu sille tärkeistä verisuonista ja ravinnonlähteestä. Tässä vaiheessa hius ei vielä irtoa hiuspohjasta ilman mekaanista rasitusta. Siirtymävaihe kestää 1-2 viikkoa ja tässä vaiheessa on n.1% hiuksista.

3. Lepovaihe (telogeenivaihe)

Hiuksen lepovaihe kestää 2-4 kuukautta . Lepovaiheen aikana hius irtoaa hiuspohjasta. Loppuvaiheessa hiusnystystä kehittyy uusi hius ja hiuksen kasvuvaihe alkaa. Lepovaiheessa on yhtä aikaa n. 10-15 % hiuksista.

Lähteet: Taina Luoma, Marjo Oksman: Hiukset kirja , Wikipedia , Swartshcopf nettisivut , koulun monisteet